Hämeenlinnassa mieskuoron taipaleen alku sijoittuu itsenäisyytemme
ensimmäisiin vuosiin. Voimakas isänmaallinen henki kuului luonnollisena
ajan kuvaan. (
1) Säveltäjäprofessori Marttinen lausui haastattelussa
1988 että HMK:n alkuaikoina kuorolaiset ”olivat käyneet läpi kansalaissodan, sen
hengen läpitunkemat.” (
2)
George Orwell määritteli isänmaallisuuden eli patriotismin
uskollisuudeksi asuinpaikalle ja omalle elämäntavalle, jota ei
kuitenkaan aiota pakottaa muille. (
3) Kansallisuusaate eli nationalismi
syntyi Ranskan vallankumouksen aikaan. J. Herderin näkemykset kielestä,
kirjallisuudesta ja kansasta loivat Euroopan reuna-alueilla
käsitteellisen pohjan kansallisvaltion kulttuuripolitiikalle:
kansankielen nostamiselle kansainvälisten kielten rinnalle,
kansankielisen kirjallisuuden luomiselle tai vahvistamiselle sekä oman
historian arvostamiselle. (
4)
Isänmaallisia lauluja sävelsivät monet 1800-luvun säveltäjät mm. Oskar
Merikanto. (
5) Aatteet olivat kansainvälisiä, Paciuksen säveltämä
Runebergin ”Vårt land” (Maamme) oli syntynyt 1848, Euroopan ”hulluna
vuotena”. (
6) Laulujuhla kansallisena mielenilmauksena oli
yleiseurooppalainen ilmiö. Laulajaisia oli Suomessa järjestetty
isänmaallisuuden aatteen levittämiseksi 1860-luvulta. Ensimmäinen
kansanvalistusseuran laulujuhla järjestettiin Jyväskylässä 1884. (
7)
Kuoroja perustettiin paljon. Venäläistämistoimien aikana 1900 Helsingin
laulujuhlilla haluttiin luoda yhtenäinen Suomen kansa. (
8)
Suomen kieli kehitettiin tieteen, kulttuurin ja yhteiskuntaelämän
kieleksi vasta 1800-luvulla. Työ oli määrätietoista 1830 vaiheilta.
Uusia sanoja muodostettiin kielen omista aineksista. Lainasanoja
korvattiin oppitekoisilla uudissanoilla. (
9) Fennomaaninen liike loi
1840-luvulla ajatuksen Suomesta yhtenäisenä ja muista erillisenä
kansana. Liikkeeseen kuului talonpojista noussutta sivistyneistöä mutta
myös ruotsinkielistä yläluokkaa, joka muutti kotikielensä suomeksi.
Ilmiö on harvinainen maailmanhistoriassa. Iskulauseena oli: ”Svenskar
äro vi inte längre, ryssar vilja vi inte bli, låt oss alltså bli
finnar”. (
10)
Keisari Aleksanteri I lupasi 1808 Suomen säädyille uskonnon,
säätyerioikeuksien ja virkojen säilyttämisen. Suomen sisäistä hallintoa
ei liitetty Venäjän tai Baltian maiden hallitusrakenteisiin. (
11)
Gustav Mauritz Armfelt kirjoitti ohjelmaehdotuksessaan keisarille 1810:
”Rauhamme ja menestyksemme riippuu siitä, että me
rehellisesti ja
täydellisesti muutumme suomalaisiksi.” Hänestä tuli
Pietarissa Suomen
Asiain Komitean puheenjohtaja. (
12) Aleksanteri I:n lupaukset Suomen
asemasta olivat myöhemmin tärkeä edellytys Suomen itsenäisyydelle 1917.
Hämeenlinnassa mieskuorolaiset toimivat 1928 alkaen Hämeenlinnan
Suojeluskunnan Mieskuorona. Säveltäjä Marttisen arvion mukaan ”HMK:n
lauluperinne perustuu isänmaallisiin lauluihin.” (
2) Liittoutuneiden
valvontakomissio vaati välirauhansopimuksen perusteella
suojeluskuntajärjestön lakkauttamista. Suojeluskunnat nähtiin
fasistiseksi järjestöksi, joka ylläpiti kansalaissodan perintöä ja
lietsoi neuvostovastaisuutta. (
13) Suojeluskunnat lakkautettiin
7.11.1944. Samana päivänä kuorolaiset perustivat Hämeenlinnan
Mieskuoron. (
1)
Tutkimusaineiston muodostaa Hämeenlinnan Mieskuoron toteutunut
ohjelmisto laulukaudella 2011–2012. Ohjelmiston valinnasta vastasi
johtaja Anneli Julén. Aineisto ei sisällä HMK:n Seniorien ohjelmistoa.
Isänmaallisiksi lauluiksi on luokiteltu ne, joiden tekstissä Suomi tai
sen osa esitetään positiivisiin tunteisiin liitettynä. Serenadit,
moderni ja klassinen taidemusiikki, viihde, uskonnollinen musiikki ja
lastenlaulut muodostavat luokan muut. Ruotsinkielisiä isänmaallisia
lauluja ei kaudella esitetty. Myös Suomen laulu (Suomis sång) aina suomeksi.
Esiintymisiä laulukaudella oli 42. Samoja lauluja esitettiin useassa
eri tilaisuudessa. Kauden 2011–12 aikana laulu soi yleisölle 196
kertaa, joista 30 kerralla teksti oli isänmaallinen (15 %). Näistä
useimmin eli kahdeksan kertaa esitettiin Suomen laulu (säv. Pacius,
san. von Qvanten), hyvänä kakkosena Finlandia-hymni (säv. Sibelius,
san. Koskenniemi). Kolmantena oli Kaunehin maa (säv. Madetoja, san.
Leino) neljällä esityksellä. Isänmaallisten laulujen säveltäjistä
eniten esityksiä keräsi Pacius (Suomen laulu, Maamme) ja sanoittajista
von Qvanten (Suomen laulu).
Kauden erikoisuutena mainittakoon, että kevätkonsertissa ei esitetty
isänmaallisia lauluja, vaan serenadeja ja viihdemusiikkia.
Kokemusperäisesti arvioidaan, että itsenäisyyspäivän ja vapun läheisyys
lisäävät isänmaallisen laulun todennäköisyyttä ja joulun läheisyys
vähentää.
Hämeenlinnan Mieskuoron kajauttaessa laulun todennäköisyys kuulla
isänmaallinen laulu oli 15 %, laskettuna koko laulukaudelta.
Tulos on merkittävä: Saatiin tietää isänmaallisten laulujen osuus HMK:n
ohjelmistossa. Hämeenlinnan Mieskuoro laulaa säännöllisesti
isänmaallisia lauluja.
Tulos on merkityksetön: Aatteellisen laulun vaikutukselle saattaa olla
merkitystä, paljonko kuulijoita on, eikä sitä tutkittu. Hämeenlinnan Mieskuoron Seniorien
ohjelmistoa ei tutkittu. Ohjelmiston aatteellisuuden määrittämisessä
oikeampaa tietoa voisi saada musiikillista johtajaa haastattelemalla.
Mahdollisiin virhelähteisiin kuuluu, että kirjoittaja ei käynyt
yksityiskohtaisesti läpi joululauluja. Muistinvaraisesti niiden
joukossa ei ollut suomalais-isänmaallisia. Myös kirjoittajan
tekstianalyysi on kaukana eksaktista. Laskuvirheetkin tulevat
kysymykseen.
