Homekoti |
Musa /
MusaBellman suomeksiSisällys
SuomennoksistaBellmanin pääteokset ovat Fredmanin epistolat 1790 ja Fredmanin laulut 1791. Ne ovat säestettyjä yksinlauluja, aikansa viihdettä. Bellmanin runouden erityispiirteitä ovat suvereeni riimien ja melodiarytmin hallinta. Kielenkäytössä tehokeinona on usein ylätyylisen sekoittaminen arkiseen. Sisällössä ylevän sekoittaminen arveluttavaan. Teksti on rönsyilevää, riimien viimeistely on ollut merkityksellisempää kuin tarinan kuljetus. Kehotukset, huudahdukset, muunkieliset sanat ja vihjailevuus toistuvat. Bellman kirjoitti 1700-luvun ruotsia ja joskus vieläpä juhlavasti ja vanhahtavasti. Nykylukijalle eivät aukea viittaukset paimenrunoihin tai antiikin taruihin. Aiemmissa suomennoksissa huomiota kiinnittää pari asiaa. Suomentaja pyrkii ahtamaan mukaan kaiken, mitä Bellman on suoltanut. Silloin rönsyily muuttuu hajanaisuudeksi eikä lauluun jää tarinaa jäljelle. On käytetty vanhahtavaa suomenkieltä, uskollisena vanhalle ruotsille alkutekstissä. Mitallisessa runoudessa tarkkaan käännökseen pyrkiminen on hedelmätöntä. Tekstin laulavuus kärsii, ks. Jukka Tabermanin Bellman-käännökset. Suomessa taivutuspäätteet vaativat tilansa. Bellmanin yksitavuisia riimisanoja on useimmiten mahdoton kääntää suomeksi. Ohessa pohdinta esimerkin valossa Bellmanin runoudesta ja sen tulkinnasta suomentamista varten. Viimeksi suomennoksia ovat julkaisseet Reino Hirviseppä 1991 ja Liisa Ryömä 1997. Ryömä pyrki kertovaan ja huvittavaan suomennokseen onnistuneesti. Suomennoksissani pyrin laulettavuuteen ja kuvaamaan tilanteen ensimmäisessä säkeistössä mahdollisimman selvästi. Kuulijat heti mukaan - vaikka runokuvien värityksen kustannuksella. Yksityiskohtia on oiottu, ja sanavalinnat voi asettaa kyseenalaisiksi. Pyrin sujuvaan nykykieleen. Puoliriimit ovat hyväksyttäviä kuten kevyessä musiikissa. Tuomas Rosberg, eräs suomentaja Sataman tanssit, valikoima Bellmanin lauluja2016 alkaen suunnitteilla on tanssillisten laulujen kokoelma. Satamassa kaikuu monen kansan musiikki. Tanssiaisaiheisissa lauluissa ylistetään juomista ja erotiikkaa, ne ovat aikansa burleskia. Tehokeinona on loruileva riimittely. Valikoimaan sisältyy koomisia tarinoita korpraali Mollbergista ja myös rauhallisia, kansanlaulumaisia tunnelmia. Valikoimassa tulee olemaan useita lauluja, joita ei ole aiemmin suomennettu. Alla valmiita suomennoksia, joita harkitaan mukaan. Kansan sivistysrahasto tuki suomennustyötä FE 6, FE 10, FE 11, FE 17, FE 47, FE 57, FE 69, FS 15 ja FS 27 vuonna 2017.
Pohdintoja ja suomennosnäytteitä Bellmanin lauluista voi lukea osoitteessa https://bellmanista.blogspot.fi Valikoima "Elämä ja kuolema - lyhennelmä"2013 tavoitteena oli kokoelma Bellmanin melodisempia ja tunnetumpia lauluja hyvinä suomennoksina. 2010-luvulla tunteellisen Bellman-valikoiman kannattaa keskittyä siihen, mikä on yleisinhimillistä näissä 1700-luvun lauluissa. Tuutulaulut ja elegiat sopivat siihen hyvin. Rakkaus, kuolema ja juominen toistuvat Bellmanin kestävimmissä runoissa. Epistoloissa kertoja on Fredman, "kelloseppä ilman kelloa", joten menetyksen tai vaille jäämisen teema tarjoutuu luonnostaan. Bellmanin aikalaiset tunsivat hovikelloseppä Fredmanin elämäntarinan juoppouteen, köyhyyteen ja hautaan. Hänen suuhunsa sijoitetut elämänohjeet saivat siitä värityksensä. Surun tai ilon kohdatessa Fredmanin suositteli poikkeuksetta viinaa. Muutamissa epistoloissa kertojan asenne muuttuu loppua kohti aivan toiseksi alkoholin nauttimisen myötä.
Osa suunnitellusta valikoimasta julkaistiin2015 loppuvuodesta Helsingin Balalaikkaorkesteri julkaisi CD:n Bellman ja balalaikka solistinaan Oskari Nokso-Koivisto. Ennen kuulumaton ruotsalaisen ja venäläisen musiikkiperinteen yhdistelmä Helsingistä.  Kirjallisuutta tärkeysjärjestyksessäRuusunpunainen suru. Lars Huldén, suom. Seppo Mussalo. Yliopistopaino 1999 ÄänitteitäBellmanin janoovat sielut. Fransman S, Rantanen J et al. 1995 |